Työssäoppijoita tervehtimässä Espanjassa

 Matka alkaa - siirtyminen Fuengirolaan


Matka alkoi maanantaina junamatkalla Helsinkiin ja sattui sitten vuoden pahin lumimyräkkä juuri samaan hetkeen. Ajatus Espanjan lämmöstä kieltämättä tuntui houkuttelevalta ponnistellessani rautatieasemalta majapaikkaani lumihangessa tarpoen ja pistävän tuulen pieksäessä kasvoja. Aamulla lumisade oli laantunut, mutta varmuuden vuoksi tilasin taksin. Ajattelin, että junaliikenne voi olla vielä sekaisin lumimyräkän jäljiltä. Hyvissä ajoin lähdimme lentokentälle ja pienistä auraamattomista pätkistä huolimatta pääsimme hyvin perille.


Lentoa alettiin valmistelemaan ihan ajallaan ja kaikki matkustajat saatiin koneeseen oikeaan aikaan. Mutta ongelmilta ei silti vältytty. Odotimme vielä tunnin koneessa, koska ensin oli ongelmia lastauksen ja sitten lukitusten kanssa. Lumella oli osuutensa näissäkin haasteissa. Mutta ammatti-ihmiset saivat hommat hoidettua ja pääsimme vihdoin matkaan. Matka meni hienosti ja vasta Malagaa lähestyessä jouduimme vuoristoradalle, aikamoisia ilmakuoppia. Malagasta jatkoin junalla kohti Fuengirolaa. Olin etukäteen selvittänyt mistä löydän juna-aseman ja miten ostan lipun. Ja sehän olikin helppoa! Juna-asema löytyi heti lentoasemalta ulos tultaessa. Ja lippuautomaatilla oli henkilökuntaa avustamassa, joten siinäkään ei tarvinnut juuri jonotella, vaikka matkustajia oli paljon. Koronan jäljet näkyivät vielä esimerkiksi siinä, että junassa kiersi koko ajan vartija, joka huomautti jos maski puuttui. Eli julkisissa kulkuvälineissä kaikki pitävät maskia.


Fuengirolan asemalta lähdin rohkeasti kävelemään kohti vuokraamaani asuntoa. Sadetta ripsi koko ajan, mutta oli kuitenkin lämmin. Kun pääsin rantakadulle, niin aaltojen pauhu tuntui vähän tyrmistyttävältä. Fuengirolaan oli ennustettu kovaa tuulta sekä sadetta ja aaltojen ääni tuntui kyllä vahvistavan myrskyn uhkaa.


Sateinen, mutta kaunis Fuengirola


Olin vuokrannut airbnb -asunnon ja saanut sinne osoitteen. Avain piti löytyä asuntoyhtiön alakerrassa olevasta respasta. Mutta, kun menin kysymään avainta, niin kukaan ei tuntunut tietävän mitään. Minun olisi pitänyt tietää asunnon numero, jota minulla ei ollut. Hetken aikaa siinä keskusteltuamme soitin yhteyshenkilölle, Rozille, ja sain häneltä puuttuvat tiedot. Kirjekuori avaimineen löytyi heti, kun tiesin tunnusnumeron, eli huoneiston numeron. Hauskinta oli, että kun avasin kuoren, niin löysin sieltä avaimen lisäksi ohjeet asunnolle löytämiseen ja myös sen puuttuvan asunnon numeron. Nämä olisi ollut hyvä tietää jo lähtiessä. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin, pääsin asuntoon vaihtamaan sateessa kastuneet vaatteet ja kengät. Ja pääsin myös wi-fin ääreen viestittämään opiskelijoille, että olen päässyt perille. Sovimmekin treffit samalle illalle. Kävimme yhdessä syömässä ja opiskelijat kertoivat kuulumisensa ja millaista työssäoppiminen Espanjassa on ollut. He kaikki olivat innoissaan työssäoppimisesta ja olivat tykänneen työstään. Kuulemma koti-ikävää ei ollut, vaan olisivat mielellään jääneet Espanjaan pidemmäksikin aikaa. 


Joulua oli jo jonkinverran näkyvissä

Bussikatu jouluvalaistuksessa

 


Työpaikkavierailuja ja näyttöjen arviointia


Tiistaina sain heti huomata, että Espanjassa aikataulut saattavat muuttua hetkessä. Ensimmäisestä työpaikasta tuli viestiä, että tapaamista joudutaan siirtämään. Päätinkin hyödyntää aamusta vapautuneen ajan ja yhdistää huvin sekä hyödyn. Lähdin lenkille ja samalla tarkistamaan työssäoppimispaikkojen osoitteet. Tämän jälkeen olikin helppo mennä vierailulle, kun tiesi mistä yritykset löytyvät.



Hyvänolonkeskus Harmonia


Sofia oli työssäoppimassa Hyvänolonkeskus Harmoniassa. Kun menin paikalle, hän oli täydessä työn touhussa tekemässä raidoitusta. Hienosti näytti työt sujuvan ja asiakaskin oli tyytyväinen. Odotellessani Sofian ja hänen työpaikkaohjaajansa, Netan, töiden valmistumista katselin ympärilleni ja juttelin asiakkaiden kanssa. Harmonia on nimensä mukaisesti hyvänolonkeskus. Siellä tarjotaan parturi- ja kampaamopalvelujen lisäksi jalkahoitoja, hierontaa, kasvohoitoja, geelilakkauksia sekä ripsikäsittelyjä. Työssäoppimisensa aikana Sofia oli saanut tehdä monipuolisesti hiusalan töitä, oli saanut vahvistusta omille asiakaspalvelutaidoilleen sekä tärkeää kokemusta työelämästä. Netta on pitkään hiusalalla toiminut ammattilainen, joka on innostunut työstään ja mielellään myös ohjaa nuoria. Harmonia ottaa mielellään jatkossakin työssäoppijoita. 


Sofia työn touhussa

Arviointikeskustelu Sofian ja Netan kanssa



Toinen vierailupaikkani oli Hius ja Kauneus Norris, joka oli Saran ensimmäinen työssäoppimispaikka. Myös Norrisilta löytyvät parturi-kampaamopalvelujen lisäksi kosmetologin palvelut sekä hierontaa. Norris on pitkät perinteet omaava hoitola ja toiminut Fuengirolassa jo 15 vuoden ajan. Työpaikkaohjaaja Sari on työskennellyt Espanjassa jo parikymmentä vuotta, joten tuntee kyllä maan kulttuurin ja tavat ja osaa opastaa opiskelijoita myös arjen asioissa. Sara oli tehnyt hiustenleikkauksia sekä värjäyksiä ja työpaikkaohjaaja oli erittäin tyytyväinen hänen työskentelyynsä.


Hius ja Kauneus Norris


Helmi Beauty Salon

Kolmantena vierailin vielä Saaran työssäoppimispaikassa Helmi Beauty Salonissa. Helmi on myös täyden palvelun kauneustalo. Siellä tarjotaan parturi- ja kampaamopalveluja, kosmetologipalveluja, kestopigmentointia sekä hierontaa. Työntekijöitä on viisi ja lisäksi Helmessä on jatkuvasti työssäoppijoita, niin parturi-kampaajia kuin kosmetologejakin. Helmen tilat olivat isot ja modernit, joten siellä mahtuu kyllä hyvin työskentelemään isompikin joukko ihmisiä. Saaran työpaikkaohjaajalle Marjalle oli valitettavasti tullut este ja tämän vuoksi hän ei ollut paikalla. Kävin kuitenkin katsomassa Saaran työskentelyä. Saara kertoi tehneensä paljon ja monipuolisia töitä ja oli parhaillaankin tekemässä asiakkaalle raitoja. Hyvin näytti työ sujuvan!


Saara työssään


Päivä kääntyi illaksi ja sovitut tapaamiset oli hoidettu. Nyt sitten asunnolle tekemään paperitöitä. Työt Suomessa eivät pysähdy vaikka itse ei siellä olekaan, joten sähköposteja, viestejä ja puheluja oli odottamassa vino pino. Ja täytyyhän sitä ihmisen syödäkin, joten töiden jälkeen suunnistin etsimään illallispaikkaa. Niissähän Fuengirolassa riittääkin valinnanvaraa.


Fuengirola on täynnä viehättäviä pikkuruisia kujia


Työpaikkavierailuja ja yrityskäyntejä


Torstaina vierailin Makeup and Hair Academy Elisa Essassa. Siellä tapasin yrityksen omistajat Mirkka Hirvosen ja Luna Parviaisen. Elisa Essa jatkaa Cosmetica Norrisin meikkikoulun toimintaa. Cosmetica Norris aloitti maskeeraajien kouluttamisen Fuengirolassa vuonna 1998 ja Backstage Beautyn omistajat Luna ja Erja Parviainen ostivat koulun vuonna 2006. Korona aiheutti liiketoiminnalle suuria hankaluuksia ja koulu jouduttiinkin sulkemaan. Toiminta käynnistyi uudelleen, kun Mirkka Hirvonen tuli mukaan vuonna 2021. Juuri nyt koulu on muuttamassa uusiin tiloihin Calle Lamo de Espinosan varrelle.


Mirkka on valmistunut parturi-kampaajaksi vuonna 2001. Opiskeluaikanaan hän kilpaili Taitajissa ja voitti kilpailun sekä vuonna 2000 että 2001. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli sekä parturi-kampaajana että kouluttajana Suomessa. Viisi vuotta hän asui ja työskenteli Barcelonassa ja nyt hän on perheensä kanssa ollut kolme vuotta Fuengirolassa. Mirkka omistaa miehensä kanssa myös kampaamo-kauneushoitolan Salon Liyanan sekä parturiliikkeen Barbershop Fuengirolan. Mirkka itse työskentelee sekä Liyanassa että meikkikoulussa ja hänen miehensä työskentelee Barbershopissa.

Luna on valmistunut maskeeraajaksi Cosmetica Norrisin meikkikoulusta vuonna 2011. Tämän jälkeen hän työskenteli Suomessa Makeup Foreverille. Suomessa Luna perusti yhdessä äitinsä, Erja Parviaisen, kanssa Backstage Beautyn, joka tuo maahan Ben Nyen meikkejä sekä ammattilaismaskeeraajien työvälineitä ja materiaaleja. Fuengirolassa Luna on nyt asunut viisi vuotta tehden kouluttajan ja maskeeraajan töitä. 


Makeup and Hair Academy Elisa Essa kouluttaa opiskelijoita esitys- ja teatteritekniikan ammattitutkintoon, maskeeraajan osaamisalalle. He tekevät yhteistyötä Stadin ammattiopiston kanssa ja opiskelijat voivatkin koulutuksen jälkeen suorittaa näytöt Stadin ammattiopistolle ja näin saada tutkintotodistuksen. Koulutus kestää kolme kuukautta ja sisältää kaunistavat meikkaukset, juhlakampaukset sekä maskeeraukset. Lisäksi koulu tarjoaa lyhyempiä kursseja meikkauksista, maskeerauksesta, kampauksista sekä ripsistä. Myös räätälöidyt bootcampit ovat mahdollisia. Silloin opintotarjonta räätälöidään opiskelijoiden tarpeiden mukaiseksi sekä sisällöltään että kestoltaan. 


Luna ja Mirkka Salon Liyanan edessä

Koulu tekee mielellään yhteistyötä suomalaisten yritysten ja koulujen kanssa. Myös sekä Salon Liyana ja Barbershop Fuengirola ottavat mielellään työssäoppijoita. Mutta se on huomioitava, että Espanjassa perinteisesti miehet leikkaavat miesten hiuksia, joten Barbershopiin otetaan mielellään miespuolisia työssäoppijoita. Kampaamopuolella sukupuolten jako ei ole niin selkeä ja Salon Liyanassakin työskentelee myös mieskampaaja. Barbershop Fuengirola on nimessä mukaisesti parturi ja sen asiakaskunta on miehiä. Salon Liyana taas on kampaamo ja sen asiakaskunta koostuu ainoastaan naisista. Sekä Mirkka että Luna vaikuttivat erittäin innostuneilta työstään sekä inspiroivilta kouluttajilta. Ja hyvää palautetta tuli myös Jedun opiskelijasta, joki oli Barbershopissa työssäoppimassa viime keväänä. Kaikki näistä ovat potentiaaalisia työssäoppimispaikkoja jatkossakin. 



Barbershop Fuengirola

Meikkikoululla vierähtikin koko aamupäivä ja lounaan jälkeen vierailin Saran toisessa työssäoppimispaikassa Glow Beautyssa. Siellä tapasin hänen työpaikkaohjaajansa Hannan. Sara itse oli valitettavasti sairaana, joten sovimme hänen kanssaan videopuhelun myöhemmäksi iltapäivällä. Onneksi yhteydet toimivat ja saimme Saran kanssa palaveerattua kätevästi WhatsAppin avulla. Sara oli tehnyt työsssäoppimisjaksonsa aikana hiustenleikkauksia ja värjäyksiä. Lisäksi hän kertoi oppineensa paljon myös yrityksen pyörittämisestä ja parturi-kampaajan työnkuvasta yleensä.


Glow Beautylla on kaksi toimipistettä. Toinen Paseo Maritimolla, jossa vierailin ja joka oli Saran työssäoppimispaikka. Toinen toimipiste on niin sanotulla junakadulla, Los Bolichesissa. Glow tarjoaa parturi-kampaamopalveluja, kauneudenhoito- ja vartalonhoitopalveluja sekä esteettisiä hoitoja. Glow on selkeästi isoin näistä yrityksistä, mutta kuitenkin fiilikseltään ystävällinen ja helposti lähestyttävä. Myös kaikki tapaamani henkilökunnan jäsenet olivat erittäin ystävällisiä. Juttelin puhelimessa myös yrityksen omistajan Minnan kanssa. Minna itse työskentelee Los Bolichesin liikkeessä. Hän kertoi, että he mielellään ottavat jatkossakin työssäoppijoita molempiin toimipisteisiinsä. Saran työpaikkaohjaaja Hanna kehui Saran teknisiä taitoja, asiakaspalvelutaitoja sekä asennetta ja oppimisen halua. Hauska yhteensattuma oli, että Hanna on työskennellyt Kokkolassa yhdessä Jedusta aikaisemmin valmistuneen parturi-kampaajan kanssa. Maailma on pieni.


Glow Beauty Paseo Maritimo

Kohti kotia


Perjantai-aamu valkeni Fuengirolassa jälleen sateisena. Talvikuukaudet, eli joulu-, tammi- ja helmikuu, ovat Fuengirolassa yleensä kylmimpinä ja sateisimpia kuukausia. Keskiverto lämpötila silloin on ylimmillään vajaa 20 ja alimmillaan vähän vajaa 10 astetta. Talveen kuuluu myös jatkuva kosteus. Sadekuurot ovat yleensä lyhyitä ja kohtuullisen keveitä, joten ne eivät suuremmin haittaa elämää. Ja onneksi luvattu myrskykin jätti tulematta. Mutta ilmankosteus on suuri. Esimerkiksi aamulla, kun avasi verhot, niin ikkuna oli aivan huurussa kosteudesta. Ilmalämpöpumput ja kosteudenpoistajat ovatkin kovassa käytössä. Minun vierailuani sateisuus ei häirinnyt, olin siihen osannut varautuakin. Vaihtokengät kannattaa olla matkalla mukana, koska ne kumminkin kastuvat. Samoin sadetta ja tuulta pitävä takki. Eikä sateenvarjokaan pahitteeksi olisi. Kannattaa myös huomioida, että talvella asunnot voivat olla viileitä, joten lämmintä vaatetta on hyvä olla. Jos hakee aurinkoa ja lämpöä, niin paras aika vierailla Fuengirolassa olisi keväällä tai syksyllä. Huhti-toukokuu sekä syys-lokakuu ovat yleensä miellyttävän lämpimiä ja aurinkoisia. Kesä taas on todella kuuma. Ja kesällä myös asuntojen saatavuus on vaikeampaa ja ne ovat kalliimpia, koska Fuengirola on myös espanjalaisten lomakaupunki. Kesällä siis Fuengirolassa riittää lomailijoita niin omasta maasta kuin ulkomaisista turisteistakin. Eräs työpaikkaohjaaja kertoikin, että osa hänen ystävistään joutuu lähtemään vuokra-asunnostaan kesäisin, koska sinne tulee joko omistaja itse tai sitten joku toinen lomalainen moninkertaiselta vuokrahinnalla.


Kosteus tiivistyy ikkunoihin

Perjantai ja lauantai olivat matkustuspäiviä, mutta hyvin ehti parit Teams-palaverit hoitaa aamulla ennen lentokentälle siirtymistä. Nykytekniikan avulla työt hoituvat välimatkoista huolimatta. Ja onneksi aikaerokaan Suomeen ei ole kuin tunti, joten suuria haasteita ei sekään aiheuttanut. Palaverien jälkeen siivosin pikkuruisen asuntoni, heitin sille hyvästit ja viestittelin vielä vuokraemännän kanssa. Asunto oli palvellut hyvin. Se sijaitsi Paseo Maritimolla eli rantakadulla, joka osoittautuikin erinomaiseksi sijainniksi. Kaikkialle oli kohtuullinen kävelymatka, joten siirtymisiä ei tarvinnut sen kummemmin miettiä. Asunto oli pieni, yksi huone keittonurkkauksella ja kylpyhuone. Mutta yhdelle henkilölle vallan mainio. Yksi vaatimuksistani asuntoa valitessani oli, että siellä on wi-fi. Se toimikin erinomaisesti ja helpotti huomattavasti sekä töiden hoitoa että kontakteja kotiin. Niin sähköpostit, viestit, puhelut, etäneuvottelut kuin videopuhelutkin toimivat hyvin.


Ei hullumpi työpiste

Näkymä asunnon ikkunasta rannalle

Kymmenennestä kerroksesta on ihan hyvät näkymät



Matkalla rautatieasemalle poikkesin vielä Helmeen moikkaamaan Saaran työpaikkaohjaajaa. Marja oli päässyt palaamaan töihin ja oli tyytyväinen Saaran suorituksiin. Hänkin kehui Saaran työskentelyä, osaamista ja halukkuutta oppia ja kehittyä. Helmestä poistuttua päätin, että kun sillä puolella kaupunkia kerran olin, niin kävelinkin Los Bolichesin asemalle Fuengirolan aseman sijaan. Junalipun ostaminen onnistuu näppärästi automaatista. Automaatin kielen voi vaihtaa englanniksi, jos espanjankieli ei suju. Sitten vain valitaan haluttu lippu ja matkakohde. Maksun voi suorittaa sekä käteisellä että kortilla. Lippu on tärkeää pitää tallessa, koska sitä tarvitaan rautatieasemalta poistuttaessa. Lippu täytyy siis näyttää portilla sekä asemalle mennessä, että sieltä poistuttaessa. Kuulin, että lipun voi maksaa myös näyttämällä korttia portilla mennessä ja lähtiessä. Itse en tätä kokeillut, mutta opiskelijat olivat kokeilleet ja toimivaksi havainneet.


Joulutori


Feliz Navidad


Paluulento Malagasta Helsinkiin sujui aikataulussa ja ongelmitta. Lentokoneessa sain vierustoverikseni suomalaisen eläkeläismiehen, joka viettää joka vuosi useita kuukausia Espanjassa. Hän kertoili paljon elämänmenosta ja asumisesta Fuengirolassa. Hauskinta oli, että kun tuli puhetta työstäni ja matkani syystä, niin paljastui, että hän oli käynyt Harmoniassa Sofian asiakkaana. Hän oli hyvin tyytyväinen sekä hiustenleikkaukseen että asiakaspalveluun. Matka meni siis rattoisasti niitä näitä jutellen. Ja kun saavuimme Helsinkiin, toivotimme toisillemme hyvää loppumatkaa sekä hyvää joulua ja lähdimme jonottamaan matkatavaroita. Tästä oma matkani jatkui vielä yöjunan kyydissä kohti pohjoista.


Matkalla kohti kotia

Kokemuksia ja yhteenvetoa


Ilokseni voin todeta, että kaikki opiskelijat saivat loistavaa palautetta työpaikkaohjaajiltaan. Heidän teknisiä taitojaan, suhteessa opintojen vaiheeseen, kehuttiin. Samoin kehuttiin heidän asennettaan työntekoon, rohkeutta tarttua toimeen sekä oppimisen halua ja kiinnostusta alaan. Opiskelijat kertoivat oppineensa lisää teknisiä taitoja erityisesti hiustenleikkaamisessa ja värjäämisessä. Kun kysyin heiltä, onko joku asia yllättänyt, niin he kertoivat yllättyneensä toisaalta siitä, miten paljon töitä parturi-kampaajat tekevät päivän mittaan. Ja toisaalta he olivat yllättyneitä myös omasta osaamisestaan ja siitä, kuinka hyvin he olivat selvinneet annetuista töistä. Myös näyttöjen tekeminen ja arviointi sujui erinomaisesti. Olin etukäteen kertonut sekä opiskelijoille, että työpaikkaohjaajille näytön sisällöt ja lähettänyt arviointikriteerit sähköpostissa. Työpaikkaohjaajilta löytyi ammattitaitoista arviointiosaamista ja arvioinnit sujuivat hyvässä hengessä.


Kaikki kolme opiskelijaa olivat viihtyneet Fuengirolassa erinomaisesti. Toki iso suomalaisyhteisö ja suomalaisomisteiset yritykset helpottivat paikkakunnalle kotoutumista, mutta kyllä opiskelijat olivat saaneet harjoittaa myös kielitaitoaan. Asiointi erilaisissa paikoissa hoitui sujuvasti englannin kielellä. Ja olivatpa he oppineet jonkin verran Espanjaakin! He kertoivat opettajallekin, mistä aiheesta vieressä keskustelleen espanjalaiset puhuivat. Se oli jalkapallo, luonnollisesti.


Myös itse koin vierailun paikanpäällä antoisaksi. Oli tärkeää nähdä millaisissa ympäristöissä opiskelijat työskentelivät. Ja oli hyvä tavata henkilökohtaisesti myös työpaikkaohjaajat. Kaikkien kanssa olin toki puhelimessa jutellut useampaankin kertaan, mutta kyllä kasvotusten tapaaminen on aina eri juttu. Keskustelua syntyy ihan eri lailla. Myös haasteet ja ongelmat sekä onnistumiset ja ilonaiheet tulevat selvemmin esille, kun näkee kontekstin. Ja tulevien opiskelijoiden ohjaamisen kannalta oli erittäin tärkeää tutustua paikkakuntaan ja espanjalaiseen kulttuuriin, tutustua siihen miten siellä eletään ja liikutaan sekä tutustua työpaikkoihin ja henkilöstöön. Nyt on ihan erilaista lähteä ohjaamaan seuraavia Fuengirolaan työssäoppimaan haluavia opiskelijoita. 



Kirsi Hangasmaa






Työharjoittelussa Espanjassa

Työharjoittelussa Espanjassa 

Hei, täällä kirjoittelee Nanna Mäyrä & Nella Käkelä, viimeisen vuoden lähihoitaja opiskelijat. Olimme työssä oppimassa Espanjassa, Fuengirolassa. Työssäoppimispaikkamme oli päiväkotikoulu nimeltä Infant School La Casita De Martin. Opintomatkamme alkoi 10.10 ja päättyi 20.11, (6 viikkoa) 


   Saimme tietoa tästä mahdollisuudesta koulumme opettajalta Sanna Pellikalta. Kiinnostuimme vaihtoon lähdöstä jo heti keväällä, mutta syksyllä aloimme viemään asiaa pidemmälle. Kiinnostusta lisäsi muiden vaihdossa käyneiden opiskelijoiden kokemukset ja tietenkin lämmin maa houkutteli.  


   Valmentauduimme jaksolle käymällä KV-valmennuksen, opiskelemalla espanjan alkeita, sekä kertaamalla englantia myös kielitestin kera.  


   Matkamme alkoi 10.10 aamulla junalla Oulaisista Tikkurilaan, josta jatkoimme matkaa lähijunalla Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lentokentällä oli todella hyvät opasteet, lähtöselvitys ja turvatarkastus sujuivat ongelmitta. Ennen lennon lähtöä, kulutimme aikaa käymällä syömässä ja tutkien paikkoja. Lentomme lähti ajallaan ja lento sujui ongelmitta. Selvittyämme Malagan lentokentälle, lähdimme odottamaan ruumasta tulevia matkalaukkuja. Nellan matkalaukku saapui viimeisten joukossa, mutta Nannan laukkua ei tullut. Noh siinä sitten mietimme, että mitäs nyt. Onneksi huomasimme paikan, jossa pystyi käydä ilmoittamassa kadonneista matkalaukuista. Kielimuuri oli aika suuri, mutta saimme homman etenemään. Tämän jälkeen lähdimme etsimään uloskäyntiä rakennuksesta ja siellä ovella odotteli meitä nimikyltin kanssa mies, joka kuljetti meidät sitten kämpän eteen. Kämpällä meitä odotteli kaksi aikaisemmin tullutta opiskelijaa. 


   Tiistaina 11.10 kävimme tutustumassa työpaikkaamme. Meille esiteltiin tiloja ainoastaan, lapsia emme tuolloin nähneet. Saimme ihan hyvän kuvan tuolloin paikasta. Meille myös kerrottiin, että tulemme työskentelemään kaksivuotiaiden ryhmissä. Torstaina 13.10 alkoi meidän työmme, sillä keskiviikkona täällä oli Feria juhlat, ja silloin päiväkoti ei ollut auki.  

   Tehtäviä meillä ei ollut tälle työssäoppimisjaksolle, mutta tavoitteina meillä oli tutustua kulttuuriin, lapsiin, erilaisiin työtapoihin sekä oppia kieltä (espanja/englanti). 


   Työpaikalla perehdytystä ei juurikaan ollut ollenkaan, joten työhön pääseminen kiinni oli hiukan haasteellista. Pääasiassa pääsimme rytmiin mukaan seuraamalla ensimmäisinä päivinä. Työpaikalla vain muutamat osasivat englantia, ohjaajamme vain joitakin sanoja, joten kommunikointi puutteellista. Myös lasten kanssa kommunikointi haastavaa, sillä he puhuvat ainoastaan espanjaa. 


   Työnteko/kulttuuri erosi suomalaisesta niin, että yhdellä hoitajalla n.16 lasta, jotka 2-vuotiaita. Melutaso huimasti korkeampi kuin Suomessa, korvat olivat herkät/kipeät aina työpäivien jälkeen. Ergonomiaa ei ollut otettu huomioon ollenkaan. Hoitajat eivät syöneet lasten kanssa, useat työntekijät eivät syöneet päivän aikana mitään. Hygienia erittäin puutteellista, kuten esim. Vaippoja vaihdeltiin missä sattui, sesamalla kädellä syötettiin lapsia. Lapsien ristiriitatilanteisiin ei puututtu ollenkaan tai korkeintaan kiellettiin vain. 


   Asuntomme sijaitsi meren rannalla. Se oli odotusten mukainen, mutta pienempi kuin kuvissa. Ensimmäiset 3 viikkoa asuimme kahden Eho opiskelijan kanssa. Viimeiset kolme viikkoa asuimme 2 Lanu opiskelijan kanssa ja yhden Mp opiskelijan kanssa. Perusruoka tarvikkeet kävimme ostamassa lähellä sijaitsevasta marketista, välillä toki söimme rennommin kuten ravintoloissa. Vapaa-aika kului tutkiessa ympäristöä; kävimme Malagassa shoppailemassa, Bio parkissa katselemassa eläimiä, perhospuistossa, vesijetteilemässä, rannoilla ottamassa aurinkoa, uimassa meressä, lenkillä, härkäkukkulalla ja muuten vain kävellen katselemassa paikkoja. Minä Nella sairastelin aika paljon matkan aikana. Ensimmäisen viikon sain olla terve, kunnes flunssan oireita alkoi tulla, välillä olo hiukan helpotti, mutta toisena päivänä oli taas huonompi vointi.  


Ensimmäinen viikko kyllä tuntui hurjalta, kaikki ihan erilaista ja uutta. Kielimuuri ja kulttuuri väsytti etenkin töissä paljon ja niinpä ensimmäisien viikkojen vapaa-aika meni täysin töistä palautumiseen. 


Tutustuimme opiskelijatovereihin hyvin, sillä asuimme samassa asunnossa. Työpaikalta ei niinkään jäänyt tuttavaa, jonka kanssa olisi vapaa-ajalla nähnyt tai viestitellyt, mutta hyvin tulimme toimeen ohjaajiemme ja muiden henkilökunnan kanssa, vaikka välillä kielimuuri oli suuri, sillä he eivät juurikaan englantia puhuneet. Kävimme tutustumassa paikallisiin ravintoloihin sekä baareihin, joissa tutustui moniin ihmisiin ja pitkiäkin keskusteluita syntyi.    

 

Kävimme tutustumassa seurakuntakodilla, perhekerhossa. Kävimme siellä kahtena päivänä. Toiminta siellä oli melko vapaamuotoista, suunnittelimme ja toteutimme siellä talviaiheisen askartelun, johon osallistui hyvin lapsia. Toinen tutustuminen oli palvelukodissa, joka oli yhden päivän mittainen, jossa muut opiskelijatoverit olivat harjoittelussa. Siellä pääsi tutustumaan toimintaan, joka erosi kyllä huomattavasti suomalaisesta. Ergonomia ja hygienia oli sielläkin huonosti otettu huomioon. 


Plussat ja miinukset. Plussaa oli ehdottomasti se, että uskalsi lähteä kokeilemaan ja sai mahtavan kokemuksen. Oppi uusia espanjan sanoja ja sanontoja. Englannin puhumiseen sai paljon rohkeutta ja se tuntuukin nyt paljon luontevammalta. Oppi arvostamaan eri lailla suomalaista lasten hoitoa. Oppi kulttuurista. Näki maailmaa ja sai uusia tuttavuuksia. Ja etenkin rohkeus, jotta uskaltaa lähteä matkustelemaan enemmänkin. Miinuksia taas ehkä se, että tuli sairasteltua niin paljon, että ei ehtinyt tehdä ja kokea ihan niin paljon, kun olisi halunnut. Päiväkodista olisi ollut kiva saada tietää enemmän, mutta kielimuuri tuli kovasti siellä vastaan, kun ohjaajamme eivät puhuneet juurikaan englantia. 


Suosittelemme ehdottomasti kaikille lähteä kokeilemaan työharjoittelujaksoa ulkomailla, sillä siitä saa niin paljon enemmän irti kuin voisi kuvitellakaan. Ja se riittää, että tulee ymmärretyksi, kieliopilla ei niinkään ole merkitystä varsinkaan Espanjassa, sillä eivät useimmat niistäkään puhu hyvää englantia. 


Ehdottomasti oli hyötyä tästä reissusta tulevaisuuttakin ajatellen. Se voi auttaa esim. Työnhaussa. Mutta etenkin se rohkeus ja kokemukset, mitä jakson aikana oppi, kantaa kyllä myös tulevaisuudessa.  



Tässä vielä kuvia työpaikalta: